Haastetta pukkaa... Q&A

Tällä kertaa Iiris Äiti tahtoo kuosiin blogista haastoi mut vastaamaan kysymyksiin... Mulla ei vielä oo oikeen uusia Bloggarikavereita niin suosittelen näihin vastaamista kaikille. Ei viiti aina samoille laittaa...

1. Mikä on tärkein päivärutiinisi?

Päivän tärkein ateria eli aamupala :D Ilman sitä ei päivä lähe käyntiin. Ennen vauvaa se oliki ekana aamun ohjelmassa heti vessassa käynnin jälkeen. Ennen joskus se saatto venyä aika myöhään ku saatoin jumittua vähän koneelle tai jotain… Mutta nyt lähes aina tyty on hereillä joten se pitää eka syöttää ja hoitaa aamuhommat ja muuta joten aika vaihtelee suurestikin.  

Tässä kuvassa ei ole meidän ihan jokapäiväinen aamiainen vaan pikaisesti kyhätty snttäriaamiainen Mikon synttäreiden kunniaksi.

2. Paras kirja, jonka olet lukenut? Miksi?

Oon tykänny lukemisesta aina mutta innostus on todella on/off tyyppistä.

Mun lukuharrastus rajottuu tällä hetkellä lehtiin ja nettikirjotuksiin mutta tykkään kyllä lukea myös romaaneja ja jonkun verran tietokirjallisuutta. Paras lukemani kirja on Diana Gabaldonin muukalainen Se on ensimmäinen osa Outlander nimistä kirjasarjaa. Vihdoin viime syksynä on alkanut kirjoista tehty tvsarja jota esitetään tällä hetkellä Yle Teemalla Outlander – Matkantekijä nimellä. Sarjan ensimmäinen osa oli sellanen joka sai mut innostumaan pitkästä aikaa lukemisesta. Kirjat on hyvin yksityiskohtasesti kirjotettu. Se on samalla kiehtovaa että välillä (esim. sotakohtauksissa) puuduttavaa luettavaa. Olen lukenut vain kolme tai neljä osaa… Pitäisikin ottaa asiaksi lukea sarja loppuun vaikkapa tässä äitiysloman aikana. Vois vaikka pikkasen nipistää tästä datailusta  :D 

Suosittelen kaikille historiallisen, romanttisen tai aikamatkailusta kertovan kirjallisuuden ystäville.

Kuva: Gummerus

3. Mihin olet aina halunnut matkustaa? Oletko toteuttanut haaveesi?

Oon nuorempana onnistunu pääsemän mukaan sellasiin ryhmiin mitkä on reissannu Euroopassa. Kerran oon myös käynyt reissun Afrikassa. Tykkään matkailusta mutta ei se oo mikään pakkomielle johon menee kaikki rahat. Pohjois Amerikassa en oo koskaan käyny mutta USA ja/tai Kanada olis kyllä mahtava nähä.

4. Haluaisitko asua ulkomailla? Missä?

Vaikka tykkään matkustaa, ni tällä hetkellä ajatus ulkomailla asumisesta ei houkuta. Ainakin englanninkielisissä maissa pärjäisin mutta jo Etelä-Suomeen muuttaminen tuntuu vaikealta. Täytyy kuitenkin muutta sinne mistä löytyy töitä.

5. Jos saisit täyttää vaatekaapin vain yhdellä merkillä, niin mikä se olisi?

Vaikea kysymys. Jos vain yksi täytyisi valita niin sanoisin Yours. En hirveästi kiinnitä vaatteissa huomiota merkkiin. Vaan sen verran että tiedän niillä olevan ns. plus kokoja. 

6. Lempiruokasi

Oon aika kaikkiruokainen. Tykkään aika perinteisestä ruoasta. Myös etninen on hyvää mutta sieltä valitsen lähes aina tutut ja hyväksi havaitut annokset. Spagetti ja lihapullat NAM :D

7. Tärkein periaatteesi äitinä/naisena?

Kääk, en oo hirveenä miettiny tällasta... Ainakaan sanallisesti. Varmaan se että Äidinrakkaus on unconditional, ehdotonta.

8. Oma juttusi, josta et luovu?

Ystävät <3 <3

9. Hetki, joka on jäänyt mieleesi? Miksi?

Tytyn syntymä... Ei varmaan hirveenä kaipaa selittelyjä.

10. Oletko kenkä vai laukkuihminen?

Laukku... Tykkään kyllä myös kengistä mutta niitä on niin pirun hankala ostaa... Plus mulla jättijalka.

11. Lempipuuhasi kesällä?

Pikniköinti.. Harmi vaan että harvoin on täydellinen ilma. Ei liian kuuma eikä tuule liikaa... En oo lähtökohtasesti mikään ulkoilmaihminen ehkä tykkää hikoilla. Pitää vissiin opetella että tää typykkä saa raitista ilmaa.

Myös synttärit ja niiden valmistelu on aika jees =)

Loma, loma, loma...

Varoitus!!! Kuvasadetta tulossa...

Hyvissä ajoin oli jo tiedossa että meillä oli häät Jyväskylässä. Aikamoisen pohdinnan jälkeen päätimme että jätämme tytyn mummon hoiviin ja käymme häissä ns. päiväseltään. Ei olla oltu aiemmin niin kauaa erossa joten mentiin muutamaa päivää aiemmin niin AA ja mummo tutustella enemmän toisiinsa. Ja hyvinhän se sitten menikin. Siitä lisää vähän tuonnempana...

Oon aivan ihastunu Tampereeseen. Nyt kun appivanhemmat on sinne muuttanu ni siellä saakin sitten vierailla usein. Ja melkeen aina on jotain uutta missä ei olla vielä käyty. Tällaset pidemmät reissut on mukavia mutta Ainon tolskatessa kanssa tuntuu että aika kiitää niin nopeesti. Ei hirveenä kyllä "luppoaikaa" ollu. Sen verran että kerkes Suurimman pudottajan kattoo nauhalta :D

Tässä kuvia ja vähän selitystä että mitä matkalla hommailtiin...

Keskiviikon junamatka jännitti kovasti mutta sehän meni mallikkaasti... Melkeen heti ku juna lähti liikkeelle päästiin vaipan vaihto hommiin... Haistokohan konnari että mistä tuulee? Sitte nukuttiinki varmaan puolet matkasta. Ihmeen nopeesti meni aika vaikka Pundolino InterCity pysähtyy myös pienemmillä asemilla. Turvakaukalossa tuntuu olevan mukavampi oleskella kun sitterissä.

Vauvoja siellä ja vauvoja täällä,

siellä vauva, täällä vauva

joka puolella vauvoja, hiiala hiiala hei!

Torstaina toukokuisten vauvamiitti Pirkkalassa. Sattu sopimaan just meidän reissuajankohtaan. Ihania palleroita talo täynnä. Ja huippuja tyyppejä äidit.

Perjantaina pikareissu Mökille... Lähtö vähän venähti ja takas piti kiirehtiä vastaanottamaan uutta pyykkikonetta. Ei keretty ku grillata mutta hyvät pihvit oli :D Myös kummi M tuli viikolopuksi tapaamaan meitä sekä hieman eräjormailemaan. Illalla sauna joka jäi mökillä välistä. Ei oo tullu kovin montaa kertaa kesällä saunottua. Ehkä jos osais ajottaa sen päikkärien aikaan ja laittaa itkuhälyttimen viereen... Tai sitte just ku me ollaan tehty eli ku ollaan oltu vieraissa tai meillä vieraita... 

Lauantai meniki sitte häissä. Lähettiin 11 maissa ajeleen kohti Jyväskylää. Hyvissä ajoin että keretään haukata vähän välipalaa. Itse olin myös jättänyt meikkaamisen matkalle ettei naama heti mene suttuiseksi jos hikoilen autossa. 

Ilma oli todella suotuisa ja häät ihanat. Oman tytön kaipuuta hieman lievitti 9kk Mette joka istui samassa pöydässä meidän kanssa. 

Aika karsee kuva mutta ei nyt parempiakaan ollu.

Noin klo 23 starttasi Toyota taas ja palattiin samaisen huoltoaseman kautta takaisin Tampereelle. Talon väki oli nukkumassa ja kaikki menny tosi kivasti. Pitihän sitä muutamia viestejä lähetellä illan aikana mutta suurimmalta osin pysyin aika rauhallisena. Ihmeen paljon tuntui olevan yölläkin porukkaa liikenteessä ja pitikin hyvin kuskin (eli itseni) valppaana. Vähän kyllä hirvet pelotti mutta ei ni vissiin ihan yöllä niin liiku. 

  Sunnuntaina oli rento päivä. Oltiin myös tänä vuonna paikalla kun Hämeenpuistossa oli PuistoFiesta. Satuttiin paikalle kun Viihdekuoro Cantarelli veti niiden settiä. Oli pakko jäädä kuuntelemaan viimiset biisit. Tosi hyvä meininki. Ouhoi tapahtuma jossa käytiin pari kuukautta aiemmin oli kyllä aika kämänen tähän verrattuna. Vois OULU ottaa vähän mallia... 
Puiston toisessa päässä oli sitte Nuuskamuikkunen soittamassa ja laulamassa sekä Muumipeikko tanssittamassa lapsia.







Maanantai shoppailupäivä. Sain vihdoin ja viimein ostettu uudet lenkkarit. Mulla on jalka paisunu niin ettei kohta varmaan naisten puolelta löydy mitään. Käytiin myös lounaalla Hullussa Porossa. Sitä voin kyllä lämpimästi suositella kaikille. Vaikka pääruoat ei niin paljoa innostaisi niin alkuruoasta voi saada jo mahan täyteen. Ekalla kerralla me tehtiinkin se virhe että tuli alkuruokia syötyä niin paljon ettei pääruoalle jäänyt paljoa tilaa... 

Illalla kävelyllä. Kerranki sellanen ilma että pysty pitää vaunuverhoa (niin ihana kun se onki) ylhäällä. Ei tuullu ja oli lämmintä mutta aurinko ei paistanu. Ihana Tampere! 

Tiistaina kokkailtiin ja illalla tavattiin kaveripariskuntaa. Aika hyvää kanakeittoa vaikka ite sanonki :D

Osa tiistaipäivästä meni myös siihen että saatiin mallattua kaikki kamat autoon. Mahtiratsumme kolmiovinen Toyota Corolla vm.99. Pelkääjän penkin eteen vielä laitettiin meidän matkalaukku ja takapenkille jalkoihin muutama nyssykkä.







Keskiviikkona alkoi matka kohti KOTIA <3 <3 <3

Jostain syystä oli Mänttään saatu Yours Clothingin liike. Siellä oli pakko pysähtyä. En ollu siellä koskaan aiemmin käyny ja aikaahan vierähti lähes tunnin verran. Ajankohta ei ollu paras mahdollinen kun ei enää ollu aleja mutta matkaan lähti silti kahdet housut sekä rintsikat. Ja kaikki tarpeeseen. Samassa rakennuksessa on myös muita liikkeitä. En viitsinyt edes mennä muihin kerroksiin ettei mene enempää aikaa mutta samassa kerroksessa myytiin myös lastenvaatteita ja tytylle ostin myös jotain pientä. :D

Jälleen yksi ABC testattu.


Välillä käytiin sukuloimassa Alajärvellä.

 Majapaikaksi pienen googlailun jälkeen valikoitui Vetelissä, Räyrinkijärven rannalla sijaitseva Vanha Meijeri. Huone oli tosi kiva, maisemat aivan ihanat. Pitää kyllä käydä uudelleen. Kaiken kruunasi vielä aamupalan vohvelit. 5 tähteä :D

Auringonlasku. Kuvaajana Mikko

Torstai eli meidän toinen matkapäivä ei menny niinku Strömsössä. Eka pysähyttiin Kalajoen vanhassa kaupngissa. Tarkoitus oli vierailla Havulan kartanossa mutta kesän päättäjäiset oli vietetty edellisenä tiistaina eli KAKS päivä aiemmin. Että jee. Sitte vissiin toiselle kuskille (ei mulle) tuli kiukkupussi ja ei kiinnostanu enää paljon pysähellä. Sieltä posoteltiinki sitte kotiin asti syöden edellispäivänä Lildlin paistopisteeltä ostettuja eväitä.

Hehee. Sitte ku päästiin kotiin ni kävin vielä kaupassa ja hakemassa meille pizzat. Tietenki taas häröilin siellä kaupassa niin kauan että pizzat oli ehtiny jo jähtyä... Mutta mikä tärkeintä, me oltiin KOTONA.


Ihana reissu. Vauva nukku hyvin. =)




Ps. Olis mulla silmää mutta en saa tästä silleen järkevän näköstä. Miks tää on niin pöljä?

Sai kasteessa nimen...

No okei, ei se nimi kasteessa tuu mutta paljastetaan ristiäisissä. Meillähän etunimi oli käytössä jo osastolta lähtien. Oli hauska kun henkilökunta kutsui tyttöä nimellä ja meitä isäksi ja äidiksi kun itsellämme meni hetki aikaa "omaksua rooli". Minä olen äiti ja me olemme vanhemmat keistä täällä puhutaan. Vaikka olimme keksineet nimen jo kauan ennen  raskautta niin ennen synnytystä useimmiten käytimme nimiä se, tyttö ja vauva.

Pari viikkoa sitten oli siis tytön ensimmäinen juhla. Jossain vaiheessa oli ajatuksena samalla juhlistaa meidän kolmekymppisiä mutta onneksi luovuimme ajatuksesta ja pidimme intiimin tilaisuuden. Harmiksemme meidän vihkipappi oli lomalla mutta saimme paikallisesta seurakunnasta papin tilaisuuteen. Juhlat siis pidettiin vanhempieni luona noin tunnin ajomatkan päässä meiltä.

Jo kesäkuun puolella pappi kävi meillä kahvilla juttelemassa juhlasta ja kyselemässä materiaalia puhettaan varten. Ihan turhaan jännitin. Mari on todella lämmin ja erttäin hyvin valmistautunut työhön.

 Herkut oli pääosin äidin käsialaa. Siis minun äitini.  Itse tein vain pikkuleipiä

Kukkakoristeet teetetty.

Itse juhlahan meni aika perinteisellä kaavalla. Lauloin välissä Pekka Simojoen Aamuruskon siivin kappaleen. Sopi hyvin tilanteeseen ja se on ihana laulu. Itse toimitushan ei kestä edes puolta tuntia jos ei kovin ala veisaamaan tai keksi muuta ohjelmaa väliin. Sitten juotiin kahvit jonka jälkeen oli vapaata seurustelua. Kaikki meni todella mukavasti ja tunnelma oli ihanan intiimi. Oli oikea ratkaisu pitää porukka pienenä, vajaa 20 henkeä. Juhlien jälkeen tuli myös vieraita katsomaan vauvaa joten paljoa ei jäänyt edes herkkuja syömättä :D

Päivänsankaria kuvataan ihanassa suvussa kiertäneessä kastemekossa.

Nyt alkaa jo väsyttää

Hehee, meillä ei turhia jäykistellä. 

Ps. Ei mullakaan ollu kenkiä jalassa. Otin ne pois parin minuutin jälkeen ku alko puristaa. Jokohan tää turvotus laskis.

Kiitos ihanasta päivästä ystävät ja sukulaiset. 

Niin joo se nimi... Aino eli Aikku eli AA

Tyttö tuli, tyttö tuli ja mun sydämeni suli...

Hui, minä olen äiti.

Niin se aika rientää... Täällähän ollaan jo yli kolme viikkoa vanhoja. Meillä on ollut aikamoista trafiikkia kun porukka haluaa nähdä vauvan. Ja miksi ei haluaisi? Sehän on MAAILMAN IHANIN VAUVA. Olen palautunut synnytyksestä yllättävän hyvin joten jaksan ottaa vieraita vastaan ja hieman kestitäkin.

 Ollaan uskaltauduttu uloskin muutamaan otteeseen. Ihanaa kun on ollut myös aurinkoisia päiviä sateisten rinnalle. Kuka olisi uskonut että pystyn nauttimaan kävelylenkeistä. Ja kuten kuvasta huomaa niin myös vihkisormus mahtuu sormeen vaikka kaikki turvotus ei olekaan vielä lähtenyt. :D

 Viime viikonlopuna oli ihana ilma ja käytiin Oulun meripäivillä (OuHoi) katselemassa laivoja. Ohjelmaa oli kyllä runsaasti mutta kojuja oli viime vuotta paljon vähemmän. Onneksi saatiin sentään torilta lakuja vaikka suosikkimaut oli jo loppuunmyyty.

 Myös tänä vuonna oli Puolivälinkankaan vesitorni auki yleisölle ja vihdoin pääsimme katselemaan maisemia sieltä käsin.

 Olen asunut suurimman osan lapsuudestani Välivainiolla, joten oli hauskaa katsella tuttuja paikkoja hieman uudesta vinkkelistä. 

Vauva-arkea

Tyllerö on rauhallinen ja iloinen vauva. Ei se kyllä turhia huutele. Vatsavaivatki ovat vähentyneet.  Meillä ei oo mitään kunnollista päivärytmiä vaikka yöt nukutaankin suhteellisen hyvin.... Tai jos vertaa toisten huutokonsertteihin tai tunnin välein herätyksiin niin todella hyvin. *koputtaa puuta* Tällä hetkellä tyttö makoilee sohvalla mun vieressä ku kirjottelen tätä postausta (su klo 22.31. Julkasen varmaan vähän myöhemmin) Kerran käytiin jo kokeilemassa sängssä kun nukahti syliin mutta vielä ei vissiin oll yönien aika. Eilen laitettu sänkyn 22.45. 

On se kyllä ihan sanoinkuvailematon tunne mikä tulee ku tuijotetaan toisiamme ja varsinkin kun toinen tekee kaikkia söpöjä ilmeitä. Kyllä se kovasti on alkanu hymyilemään, oli se sitten tiedostettua tai ei. On tässä käsittelyssä ja vuorovaikutuksessa opettelemista mutta siinähän se kehittyy kun koko ajan ollaan tekemisissä. Kerran kävin kaupassa ilman tyttöä. Kyllä siinä vähän orpo olo tuli vaikka kauppalista onneks piti ajatukset aika hyvin muualla.

Eka flunssakin on tullu koko perheenä koettua. Onneks pahin on ohi ja enää räkää rööreissä mutta on se aika riipaisevaa kuunnella kun ei varmaan ole kovin mukavan tuntoista kun yhtäkkiä aletaan limaa imemään. 

Kyllähän tämän kanssa ainaskin yksinkin pärjäis mutta täytyy olla kiitollinen että meitä on kaksi. Saadaan yhdessä tutustua tähän uuteen ihmiseen ja harjotella miten niiden vauvojen kanssa oikein toimitaan.  

Oppis vaan leikkaamaan noi kynnet. Syntymästä asti ollu jo pitkät. Leikkaaminen hieman haasteellista. 

Huomenna tyllerö jo neljä viikkoa vanha. Sairaalassa vietetty aika tuntuu jo kaukaiselta. On vain meidän oma PERHE. Aletaan olla aika hyvä tiimi. En malta odottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Ihanaa, huomenna ei tartte herätä kellonsoittoon (tai ei yllä tänäänkään ku itku alko 8min ennen herätyskelloa). Pitäis vaan malttaa mennä sänkyyn ni tulis tää eka nukkumispätkä mahd pitkäksi.

Oon kyllä paljon miettiny että laitanko miten paljon kuvia tytöstä tänne blogiin mutta en oo oikeen vielä päässy mihinkään järkevään ratkasuun mutta pitää nyt mun ainaki kerran paljastaa että mikä ihanuus sieltä onkaan tullu. 

Hän on täällä!

Tyttö syntynyt 20.05.2015 klo 14.58.

Pullamestarin vauvakutsuilla

Matkalla pullantuoksuiseen äitiyteen...

Tykkään kovasti kestitä ja järjestää kaikenlaisia illanistujaisia joten pidinpäs itselleni myös pienimutoiset vauvakutsut eli Baby showerit. Siinäpä vasta mahtava tekosyy saada leipoa ja tavata ystäviä. Usealla ystävistäni on jo lapsia joten sieltä tuli hyviä vinkkejä sekä minulle että vielä lapsettomille ystävilleni.

Monet perinteisistä baby showerleikeistä on lievästi ilmastuina aika kamalia tai muuten vain mauttomia. Vai kuulostaako sulaneiden suklaapatukoiden tarkastelu VAIPASTA, vauvanruokien maistelu tai mahan ympärysmitan arvailu teistä hauskalta... Tai sitten oon vaan hullu kalkkis kellä ei oo mitään huumorintajua. Onneksi kaikki ei suinkan nyt ihan tätä luokkaa ole. Esimerkiksi nimen tai sukupuolen arvuutteluleikit on mukavia. Meille nämä ei kyllä sovi kun sukupuoli on jo kaikkien tiedossa ja olemme nimen päättäneet jo kauaa ennen raskautumista. Nimen taustoistakaan ei olla niin vaiettu vaikka itse nimeä ei olla vielä paljastettu. Halusin että enemmän keskitytään seurusteluun kun niin usein ei keretä näkemään.

Suurin "ohjelmanumero" oli pullan leipominen. Olin jo aamulla tehnyt taikinan valmiiksi ja siitä sitten kaikki sai tehdä muutaman pullan tai korvapuustin. Olen sanaleikkien ystävä ja siitä tulikin teema kutsuille. Samalla saimme pullaa pakastimeen vieraita varten jotka tulevat katsomaan vauvaa. Muutama pulla on kyllä jo syöty meillä on kerennyt käydä vieraita mutta yhtään pullaa ei olla ihan itsekseen otettu. Hyvä, hyvä.

Saivat tytöt kuitenkin arvuutella vauvan syntymäpäivää ja ihmeen oikeassa he olivatkin. Ensimmäinen arvaus osui vasta lasketulle ajalle. Eli toivotaan että tällä viikolla syntyy niin joku on oikeassa

Löysin Adlibriksestä Olga Temosen pullakirjan mistä sai ottaa vinkkiä pullan maustamiseen. Tämän kirjan ohjeella tein myös taikinan ja siitä tuli erittäin onnistunut vaikka itse sanonkin. En ole nimittäin tehnyt kuin kerran tai pari aiemmin yksin taikinan. Nyt uskallan tehdä uudestaankin. Pullat laitettiin heti jäähtymisen jälkeen pakasteeseen joten ne maistuvat ihanan tuoreilta kun ne vaan lämmitetään kunnolla. Nam nam. Eipä tullu sitte otettua pelkistä pullista kuvaa

Koristeena oli pari tällaista ostettua palloa sekä tein ekaa kertaa pompomeja. Ei ollu ihan mikään helpp homma tällaselle poropeukalolle varsinki ku ei ollu valmiit arkkeja vaan leikkasin silkkipaperit isommasta rullasta. Veikkaan että paperit meni jotenki väärin päin kun palloista ei tullu ihan symmetrisiä :D Ei siis kovin kuvauksellisia taidonnäytteitä... Mutta uskallan ehkä tehä uudestaankin.... Ehkä pienemmän eka vielä testiksi.

MENU

• hedelmäsalaatti
• tuorejuustodippi/suklaadippi
• nappi- ja vaunukeksit
• kolmioleivät
• suklaapähkinämakeiset
• nakkipiilot
• kahvi/cola/vishy

Onneks en alkanu enempää tekemään syötävää kun osa nakkipiiloista on vieläkin pakkasessa ja muutenkin ruokaa jäi meille rääppiäisiin. Veli tuli auttamaan että saatiin loput syötyä ennen ku meni vanhaks...

KIITOS IHANAT YSTÄVÄT mukavasta päivästä. 

Tuomiopäivä

(rv 34+6)

Maanantaina siis meillä oli aika OYS:n äitiyspolilla keskusneuvolasta laitetun lähetteen perusteella. Jos vauveli on kasvanut kovin niin synnytys käynnistetään... Tai pahemmassa tapauksessa leikataan. Eipä tullut mieleenkään jotta olisi voinut ottaa verensokerin seurantaan tarkoitetun vihkon mukaan kun sitä ei ole muuallakaan kyselty. Toivottavasti se ei vaikuttanut mihinkään päätökseen.

Olimme hyvissä ajoin paikalla... Parkkipaikan etsimisessä meni vain tovi kun parkkihalli oli viiminen paikka mihin halusin mennä mutta kun muitakaan vaihtoehtoja ei ollu niin mentiin sitten sinne. Seuraava etappi oli ilmottautuminen. Siinä menikin hetki kun piti muistella vanhempien osote ja puhelinnumerot (jäi känny lataukseen) ja laittaa mies ensimmäiseksi kontaktiksi. Sitten äkkiä antamaan virtsanäyte ja mittaamaan verenpaine. Kerrankin ajat ihan oikeessa ni muut joutu hetken mua ootteleen.

Lääkärin kanssa juteltiin hetki verensokereista ja sitten pääsinkin jo ultrauspöydälle. Siinä oltiinkin aika vähäsanaisia. RT, kaikki tuntu olevan ok. Painoarvio 3700-3800g. Jee. Sehän passaa. Myöskään aistinvaraisesti sikiö ei tuntunut eritysen kookkaalta. Nopea konsultointi kollegan kanssa ja he molemmat olivat sitä mieltä että Status quo. Mun mielipidettä myös kysyttiin.
(rv38+)
Elikkä siis mitä! Tämähän on kamalin mahdollinen mutta samalla myös paras mahdollinen asia mitä voi tapahtua. Pitää OOTTAA että hän päättää syntyä luonnollisesti. Seuraava aika polille on neuvolan varaama yliaikaiskontolli viikolla 41+, jos sille tarvetta (I seriously hope not). Olin jo valmistautunut siihen että olisi saanut jotain vastauksia. Viiminen skenaario mitä ajattelin.

TMI
Alapää hyvissä voimissa. Kohdunkaulaa enää sentti jäljellä, pehmeä ja sormelle auki. Tiistaiaamuna tein myös tuttavuutta limatulpan kanssa mutta ikäväkseni se ei kyllä ennakoinut synnytystä kun nyt on jo pari päivä menny. Kerkesin jo innostua. Supistukset toistaiseksi vieläkin erittäin epäsäännöllisiä että aika vaikee sanoo juuta tai jaata. Kyllä se joskus tulee...

Niin kun aiemmin jo sanoin että toivon luonnollista käynnistystä. Tottakai se pitää vielä paikkansa... Aiemmin kuitenkin ajattelin että vaihtoehdot oli että luonnollinen käynnistykseen mennessä tai käynnistys laskettuun aikaan mennessä... Päivät vedetty hatusta mutta jotenki tuntuu niin pöljältä kun kuvitteli että olis saanu jo päivän ja siitä max muutaman päivän päästä vauva olis ulkona. Eihän käynnistys ja sektiokaan tietenkään ihan täysin ole pois laskuista vieläkään. Jos meinaa mennä yliaikaiseksi niin sittenhän se on pakko tehdä. Tai jos synnytyksessä tulee jotain odottamatonta niin leikkaus edessä. Olen kuitenkin aika luottavainen. Mutta en ehkä sittenkään olisi halunnut tietää että sekä veljeni ja minä olemme syntyneet lasketun ajan jälkeen... Niinhän ne sanoo että esikoiseta menee yli mutta se ei kyllä oo meidän lähipiirissä ollu kovin trendinä.

Tässä meidän viikon ohjelma :D Onneks eilen kuitenkin pääsin käymään kaverin kanssa lounastreffeillä ettei ihan mee odotukseksi. Tänään vuorossa sauna jos se sais supisteluja aikaan. Viikonloppuna on taloyhtiön talkoot joten pitää sinne varmaan mennä vähän seisoskelemaan että saa vohvelia kun niitäkin siellä kuulemma paistetaan. Jos lähtö tulee ennen ni pitää kiikuttaa meidän tuplarauta naapuriin. Sille varmaan käyttöä.

Hyvät on fiilikset mutta kyllähän tää TURHAUTTAA. Tänään ollu kipujem suhteen hyvä päivä mutta ilma niin surkee ettei paljoa kiinnosta ulkoilla.

Mutta ehkä ens postauksessa jo nyytti kainalossa... Ellen sitten saa kirjotettua sitä lastenhuone/hankinnat viestiä.

Liebster Award -haaste

Kiitos This Storyline blogille haasteesta. 

1. Miksi aloitit bloggaamisen?
Tämä ei ole ensimmäinen blogini. Ekasa blogissa on ehkä 2 viestiä ja sen oli tarkotus olla vaan joku paikka missä mihin kirjottelen mitä sattuun. Seuraavaksi laitoin pystyyn hääblogin mutta sitäkään en jaksanut oikein päivittää kun oli kuitenkin nettisivut ja päiväkirja netissä. Tässä kolmannessakin on tarkempi aihe. Halusin kirjoittaa ajatuksiani raskaudesta ja samalla helposti seurata (ja "raportoida") raskauden kulkua. Viime keväänä kun plussasin niin yritin kovasti etsiä blogeja jossa olisi käsitelty raskautta ylipainoisena mutta niitä ei kovin montaa osunut silmään. Haluaisin kuitenkin jatkaa kirjoittelemista vauvan syntymän jälkeen. Pitäisi vaan jotenkin saada hieman lisättyä julkaisujen määrää. En ole koskaan ajatellut olevani hyvä kirjoittaja joten rima tuntuu välillä aika korkealta. Suurin osa lukijoista tai ainakin kommentoijista on enemmän tai vähemmän tuttuja joten jännittää ei niin kovin kannattaisi.

2. Miten bloggaaminen on vaikuttanut arkeesi?
Kuten edelä kirjoitinkin että julkaisutahti ei ole päätä huimaava. Tämä on 21. ja eka oli lokakuussa ei 3 kuukaudessa. Haluaisin päästä reiluun viikko/julkaisu tahtiin. Saa nähdä. Siis arkeen ei kyllä hirveesti oo vaikuttanu. Ehkä pitäis ainaki silleen että ottaa kuvia enemmän ni niitä voi sitte laittaa tänne väleihin. 

3. Mistä aiheesta kirjoitat mieluiten?
Toistaiseksi taitaa olla kaikki joko raskauteen tai kotiin liittyviä ja ne onkin lähellä sydäntä. Olisi kyllä kiva joskus kirjoittaa jostain vähemmän konreettisista jutuista liittyen perhe-elämään yms. Myöhemmin varmaan muutkin kiinnostuksen aiheet nousevat esiin kun pääsen "raskaudesta eroon".

4. Minkälaisista blogeista tykkäät?
Seuraan aika paljon erilaisia blogeja. Pääasiassa perhe-elämään, ruoanlaittoon/leivontaan, askarteluun ja painonpudotukseen liittyviä blogeja. Jonkun verran myös muotia mutta se on enemmän kuvien ja ajatusten kun itse muodin takia.  

5. Mitä odotat eniten kesässä?
Vauva-arkea :D En tykkää liian kuumasta joten toivon että sää on maltillinen. Myös ristiäiset ja häät tiedossa kesällä. Ja omat (sekä miehen) kolmekymppiset mutta saas nähdä milloin ja miten niitä juhlistetaan vai jääkö ihan unohduksiin. Saa syyä jäätelöä ilman että pelkää verensokerien puolesta. 

6. Missä haluaisit nähdä itsesi 5 vuoden kuluttua?
Uskon ja toivon että että viiden vuoden kuluttua meillä on toinenkin muksu. Haluaisin että olisimme saaneet pysyvämmän asunnon ja olisin saanut jotain päätöstä aikaan mahdollisten tulevien opiskelujen suhteen.

7. Mitä ilman et voi elää?
Tietotekniikka :D Aika nopeesti sitä jää koukkuun. 

8. Jos voittaisit miljoonan, mihin käyttäisit rahat?
Ostaisin ekana auton ja sitte asunnon. Osa menisi säästöön ja osa arjen pyörittämiseen vanhempainvapaan jälkeen. 

9. Sisustus vai muoti?
En oo perillä trendeistä vaikka seuraankin muotia blogien kautta. Tykkään pukeutua ja miettiä vaatteita ja laittaa kotia mutta se tulee aina omien mieltymysten kautta. Toivon kuitenin etten oo ihan "so last season". Sisustuksessa yritän valita materiaaleja ja värejä joita jaksaa katella vähäm pidempäänkin. 

10. Mikä on paras aamupala?
Mun aamupala on ollu viime aikoina aika yksipuolinen. Joka aamu sama. Rahkaa mehukeitolla ja ruisleipää. Aamiaisessa ei ole mitään vikaa mutta vaihtelu virkistää. Nyt radin aikana oon puolittanut sen eli syön kaks aamupalaa. Tuohon vielä lisätään kananmunaa. Jos siihen saisi vielä tuoremehua ja hedelmiä sekä kiireetön aamu niin olis aika lähellä täydellisyyttä.

11. Oletko aamu- vai iltaihminen?

Oon ollu aina enemmän iltavirkku. Vuorotyö missä aamuvuorot harvinaisempia vielä edistää sitä. Vaikka aikaisin herääminen on usein aika tuskaa, saa siitä outoa tyydytystä kuinka paljon on saanutkaan aikaan vaikkei kello ole vielä paljoa. Tänään heräsin hieman ennen yhdeksää. Meni kuitenkin melkein tunteroinen että noustiin sängystä ylös. Aamupala vol 2 odottaa jääkaapissa, sillä tein eilen illalla valmiiksi mansikkarahkaa. Helpompi tehdä kerralla tupla-annos mutta parasta se on kun kohmeiset mansikat saa rahkan maistumaan ihan (tai ainaki melkeen) jätskiltä. Hei. Vielä yks asia mitä ootan kesältä :D

Noniin, haastan blogit Lapset menossa mukana, Poika on tullut kotiin ja sydämeen, Syysesikko vastaamaan kysymysiin. Pakkoa ei ole. Liebster Awardin tarkoituksena saada näkyvyyttä pienemmille blogeille. Vastaa kysymyksiini ja keksi kysymykset haastamillesi bloggareille. 

Omat kysymykset

1. Miksi aloitit bloggaamisen?
2. Mitä haluat bloggaamisella saavuttaa?
3. Miten bloggaaminen on vaikuttanut arkeesi?
4. Mistä aiheista kirjoitat mieluiten?
5. Millaisia blogeja itse seuraat?
6. Tämän vuoden kohokohta?
7. Mitä kaipaat elämäsä ennen lasta/lapsia?
8. Kerro joku oma kiva lapsuusmuisto
9. Mikä on lempiherkkusi?
10. Minkä uuden taidon tai ominaisuuden haluaisit oppia?
11. Seuraava matkakohde?

Jos osallistut haasteeseen. Olisi kiva jos laitat viestiä minulle ettei mene ohi vaikka seuraankin blogeja Bloglovinin kautta.

Vauvamme on TÄYSIAIKAINEN

Eilen poksahti käyntiin 38. raskausviikko eli sikiötä ei enää luokitella ennenaikaiseksi. Wuhuu!!!
Tänään olli kyllä ihan hyvä päivä. Sokerit aisoissa ja käytiin vähän ulkoilemassaki. Kivut ollu suht vähissä. Pitäis testata kauratyynyä ku sellasen vihdoin löysin tuolta varastosta. Liikkeet ei oo enää niin kovia mutta niitä on kyllä ihan kiitettävästi. Välillä saattaa olla joku yksittäinen päivä että on hiljasempaa mutta kyllä se siitä ku vähän yllyttää.

kuva

Synnytys alkaa olla jo kohta ajankohtainen. Huomenna taas ultra. Innolla ja kauhulla odotan että mitä siellä näkyy.
Perjantaina alkaa jo TOUKOKUU. Sitä on ootettu niin kiihkeesti jo monta kuukautta että tuntuu tosi epätodelliselta että se on jo käsillä. Maanantaina mulla hammaslääkäri ja sen jälkeen saa mun luvan syntyä vaikka heti :D Taitaa kyllä meidän neiti odotuttaa vielä joitain viikkoja jos muhun tulee. Harmi ettei kärsivällisyys oo mun hyve. Seuraavat neuvolat on jo sovittu. Saa nähä pitääkö perua yhtään aikaa jos synnytys kerkee käynnistyä.

Ihmeen rauhalliset fiilikset ainaki toistaseksi synnytystä kohtaan. Välillä kyllä tulee sellanen "mitä jos se alkais nyt" olo ja jännittää mutta kun supistuksia ei oo ni ei vielä  kovin kummosta. Synnytykseen on valmistatunu lukemalla ja kuntelemalla synnytyskertomuksia, pakkailemalla sairaalakassia ja miettimällä synnytystoivelistaa. Samalla voi tutustua synnytyksen kulkuun, kivunievitykseen ym.

Omia synnutustoiveita:

- toivoisin että käynnistyy luonnollisesti
- vauvan tarjonta tarkistetaan ennen synnytystä
- haluaisin kokeilla eri synnytysasentoja
- avautumisvaheessa amme ja jumppapallo
- rentoudun kuuntelemala musiikkia ja synnytyslaulan
- haluaisin hämärän valaistuksen
- paljon ohjausta ja kerrotaan missä mennään
- en välttämättä tahdo epiduraalipuudutusta. Tahtoisin ensisijaisesti kokeilla ilokaasua ja tarvittaessa paikallispuudutusta. Edetään kipujen ja tilanteen mukaan
- episiotomia vain tarvittaessa
- toivomme pääsevämme perhehuoneeseen
- imetysohjaus ja ohjausta vauvan hoidossa
- mies mukana kaikessa, myös mahdolliseen sektioon
- kenguruhoito, jos en itse pysty niin miehen kanssa


Pelkoja:

- välilihan leikkaaminen
- pahat repeämät
- hätäsektio
- pitkittynyt ponnistusvaihe
- kamala kätilö
- hallitsematn kipu




.

Lomalla viimeinkin, voi ottaa iisimmin...

No ei nyt ihan... Nyt kun on aikaa niin voi jaotella tehtävät niin pieniin osiin että saa valtavasti aikaan. Tuntuu että nyt parin viikon aikana ollaan edistytty enemmän mitä viimeisen puolen vuoden aikana :D Ei kyllä varmaan oo kovin harvinaista että lasketun ajan lähestyessä sitä ns. reipastuu ja alkaa asiat tapahtumaan ihan eri tavalla mitä alkuraskaudessa kun ei vielä uskaltanut unelmoida että päästäisin tähän pisteeseen asti 34+0 saatika sitten siihen että tässä huoneessa olisi se OIKEA VAUVA.

ÄITIYSLOMAN TO DO -LISTA:

• Pinnasängyn kokoaminen
• Hoitopöydän kasaaminen (ei mikään pikkuhomma)
• Imertystuolin kasaaminen 
• Vauvan huoneen muu sisustus
• Vauvan vaatteiden pesu
• Vaatteiden inventaario 
• Hoitotarvikkeiden osto (osittain tehty)
• Raskauskirjan täydentäminen (harmikseni jäänyt viimekuukausilta)
• Sairaalakassin pakkaus
• Baby Shower
• Ikkunoiden pesu
• Ulkoilu voimien mukaan
• Uinti/vesijuoksu-kävely
• Rötväys
• Synnytyslaulukirjan lukeminen
• Henkinen valmistautuminen synnytykseen

Mitäs muuta sitä pitäis ehtiä? Vissiin pitää hommata uus pakastin että sinne mahtuu etukääteen tehtyä ruokaa ku sitte vauvan tulon jälkeen ei kuulemma kerkee tehä mitään...?

JEE!

Näin tän kyllä jo viikko sitte netissä mutta onhan se kiva saada niin sanotusti mustaa valkosella. Nyt vaan ootellaan että sitte saa hakea tän pakkauksen. Nykyään nää tulee matkahuollon kautta eli tohon reilun kilometrin päähän ni ei oo niin pitkä matka raahatakaan.

Pikku Sneak Peak

         







  Ihanan pehmee matto.










Näihin kuviin ja tunnelmiin...