Tuomiopäivä

(rv 34+6)

Maanantaina siis meillä oli aika OYS:n äitiyspolilla keskusneuvolasta laitetun lähetteen perusteella. Jos vauveli on kasvanut kovin niin synnytys käynnistetään... Tai pahemmassa tapauksessa leikataan. Eipä tullut mieleenkään jotta olisi voinut ottaa verensokerin seurantaan tarkoitetun vihkon mukaan kun sitä ei ole muuallakaan kyselty. Toivottavasti se ei vaikuttanut mihinkään päätökseen.

Olimme hyvissä ajoin paikalla... Parkkipaikan etsimisessä meni vain tovi kun parkkihalli oli viiminen paikka mihin halusin mennä mutta kun muitakaan vaihtoehtoja ei ollu niin mentiin sitten sinne. Seuraava etappi oli ilmottautuminen. Siinä menikin hetki kun piti muistella vanhempien osote ja puhelinnumerot (jäi känny lataukseen) ja laittaa mies ensimmäiseksi kontaktiksi. Sitten äkkiä antamaan virtsanäyte ja mittaamaan verenpaine. Kerrankin ajat ihan oikeessa ni muut joutu hetken mua ootteleen.

Lääkärin kanssa juteltiin hetki verensokereista ja sitten pääsinkin jo ultrauspöydälle. Siinä oltiinkin aika vähäsanaisia. RT, kaikki tuntu olevan ok. Painoarvio 3700-3800g. Jee. Sehän passaa. Myöskään aistinvaraisesti sikiö ei tuntunut eritysen kookkaalta. Nopea konsultointi kollegan kanssa ja he molemmat olivat sitä mieltä että Status quo. Mun mielipidettä myös kysyttiin.
(rv38+)
Elikkä siis mitä! Tämähän on kamalin mahdollinen mutta samalla myös paras mahdollinen asia mitä voi tapahtua. Pitää OOTTAA että hän päättää syntyä luonnollisesti. Seuraava aika polille on neuvolan varaama yliaikaiskontolli viikolla 41+, jos sille tarvetta (I seriously hope not). Olin jo valmistautunut siihen että olisi saanut jotain vastauksia. Viiminen skenaario mitä ajattelin.

TMI
Alapää hyvissä voimissa. Kohdunkaulaa enää sentti jäljellä, pehmeä ja sormelle auki. Tiistaiaamuna tein myös tuttavuutta limatulpan kanssa mutta ikäväkseni se ei kyllä ennakoinut synnytystä kun nyt on jo pari päivä menny. Kerkesin jo innostua. Supistukset toistaiseksi vieläkin erittäin epäsäännöllisiä että aika vaikee sanoo juuta tai jaata. Kyllä se joskus tulee...

Niin kun aiemmin jo sanoin että toivon luonnollista käynnistystä. Tottakai se pitää vielä paikkansa... Aiemmin kuitenkin ajattelin että vaihtoehdot oli että luonnollinen käynnistykseen mennessä tai käynnistys laskettuun aikaan mennessä... Päivät vedetty hatusta mutta jotenki tuntuu niin pöljältä kun kuvitteli että olis saanu jo päivän ja siitä max muutaman päivän päästä vauva olis ulkona. Eihän käynnistys ja sektiokaan tietenkään ihan täysin ole pois laskuista vieläkään. Jos meinaa mennä yliaikaiseksi niin sittenhän se on pakko tehdä. Tai jos synnytyksessä tulee jotain odottamatonta niin leikkaus edessä. Olen kuitenkin aika luottavainen. Mutta en ehkä sittenkään olisi halunnut tietää että sekä veljeni ja minä olemme syntyneet lasketun ajan jälkeen... Niinhän ne sanoo että esikoiseta menee yli mutta se ei kyllä oo meidän lähipiirissä ollu kovin trendinä.

Tässä meidän viikon ohjelma :D Onneks eilen kuitenkin pääsin käymään kaverin kanssa lounastreffeillä ettei ihan mee odotukseksi. Tänään vuorossa sauna jos se sais supisteluja aikaan. Viikonloppuna on taloyhtiön talkoot joten pitää sinne varmaan mennä vähän seisoskelemaan että saa vohvelia kun niitäkin siellä kuulemma paistetaan. Jos lähtö tulee ennen ni pitää kiikuttaa meidän tuplarauta naapuriin. Sille varmaan käyttöä.

Hyvät on fiilikset mutta kyllähän tää TURHAUTTAA. Tänään ollu kipujem suhteen hyvä päivä mutta ilma niin surkee ettei paljoa kiinnosta ulkoilla.

Mutta ehkä ens postauksessa jo nyytti kainalossa... Ellen sitten saa kirjotettua sitä lastenhuone/hankinnat viestiä.